Lapsimessut

Hyvää lauantai-iltaa!

Palataan nyt takaisin eiliseen ja Lapsimessuihin. 

Starttasimme kotoa hyvissä ajoin ja olimme perille karvaa vaille 10 aamulla. Meillä oli sovittu treffit äitini kanssa, mutta kuinkas kävikään. Hän tuli junalla Pasilaan, joten odotteli meitä eteläisen sisäänkäynnin luona ja me taas olimme pohjoisella sisäänkäynnillä. Ei siinä muuta kuin mummu kävelemään koko Messukeskuksen ympäri pohjoispuolelle! 

Ihmisiä oli jo avautumisaikaan ihan riittämiin, mutta pääsimme jonottamatta sisälle sillä meillä oli liput jo valmiina (Kiitos Jenni!).

Aloitettiin messut kahvilasta, sillä meillä molemmilla nälkä kurni mahassa. Milea sai myös pienen maistiaisen meidän leivistä.

Hetken messualueella käveltyämme tuli vastaan se, mitä Milea varmasti odotti kaikkein eniten; JÄTTI-JUNNU!! Juniorin Junnu ja Nuppu ovat olleet Milean suosikkeja siitä asti kun on televisiosta jotain ymmärtänyt. Nähdessään tämän jättiläisen Milea osoitteli sitä sormellaan ja suu oli ihmetyksestä pyöreänä. Tyttö oli aivan ihmeissään!

Odotin, että messuilla olisi ollut enemmän krääsää jota ihmisille jaetaan. Ilmeisesti olen niin tottunut jokavuotisiin Sairaanhoitaja Päiviin, jossa saa kassikaupalla rohmuta kaikenlaista ilmaistavaraa. Äitini sentään oli rohkea ja varasti pyysi BR-Lelu-kynän ja sai sen. Ihme kynäfriikki! 

Saatiin sentään kuusi purkkia Valion Onni-hedelmäsosetta ja pari Muumi-vaippaa kotiinviemisiksi. Toki messuilta tuli ostettua muutamia ihanuuksia:

Milealle Lenne-merkkiset välikausihanskat ja Villervalla pipo.

Papukaijapaita ja syötävän ihana mekko!

Milealle Småfolkin omena-lakanat ja Mehujehu pillimehun pidike. Minä ise ostin itselleni kaksi paria Molo-merkkisiä sukkia kolmella eurolla!! 

Lisäksi mukaan tarttui mm.hiekkaleluja.

***

Kotimatkalla poikkesimme vielä Espoon Ikeaan, jossa söimme lihapullat ja ostin Milean huoneeseen pimennysverhot.

Hurautimme Espoosta Karjaalle, sillä olin luvannut ajaa äitini kotiin. Viivyimme siellä hetkisen, sillä minun oli pakko saada pari kuppia kahvia ennenkuin pystyisin ajamaan takaisin kotiin. 

***

Hiivatti, miltäköhän tämä postaus näyttää puhelimella katsottuna?! Nuo kuvakollaasit on tehty kännykässä olevalla ohjelmalla, joten ne on aika pieniä. En saa kuvatekstejä ihan kuvan alle sillä Blogger ei tykkää niistä. Pahus!

Huomiseen, sillä silloin on luvassa uusi postaus! 

-Jemina-

Vauvan/lapsen sukka

Nälkä kasvaa syödessä; kun jotain oppii, täytyy jo päästä seuraavalle tasolle. Minulla on nyt uusi aluevaltaus meneillään: vauvan/lapsen villasukka! 

Nämä olivat harjoituskappaleita:

Sitten tein nämä. Sukat eivät enää riittäneet, sillä tarkoitus oli tehdä ystävän vastasyntyneelle pieni lahja. Joten pipo ja tumput piti myös tehdä. Tuo liila pipo on ensimmäinen kutomani pipo ikinä! Ja mitenkäs kävikään, aivan liian pienet tamineet tuli tehtyä. Joten, uutta putkeen!

Näihin vaalean liiloihin olen kovasti tykästynyt. Pipo on tarpeeksi suuri, jotta sitä voi käyttää mahdollisimman pitkään. Sukat on tehty about Milean jalan mukaan. Oli pakko ommella sukkiin valkoiset napit, jotta niissäkin olisi jotain valkoista. Nämä siis saavat uuden omistajan ensi viikolla! 

***

Eilen illalla grillattiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna meidän grillillä. Aah, oli todella hyvää!

***

Tänään pääsen saattamaan loppuun projektin koskien meidän eteisen "uutta" huonekalua. Hiomista ja maalausta tiedossa! Kuvamateriaalia tulee kun projekti on valmis :)

-Jemina-

And the winner is.. Me!!

Kerrankin arpaonni suosi minua! Toissapäivänä huomasin Facebookissa viestin, joka oli lähetetty 15. helmikuuta. Minä olen voittanut Hiusatelje Monika Heiskarin Facebookin "tykkämis-kisassa" Paul Mitchellin tuotepaketin! Eilen kävin lunastamassa palkintoni ja tällainen se on:

Ei mikään ihan halpa voitto!

-Jemina-

Terassi

Viimeinen viikko pyörähti tänään käyntiin. Siis töissä. Viikot ovat hurahtaneet nopeasti, ehkä liiankin. Todella hyvin olen töissä viihtynyt, mutta toki kotona oleminen lapsen kanssa on kultaakin kalliimpaa.

***

Viime viikolla Teemu päätti laittaa meidän takapihan terassin uusiksi. Sitä on nyt suunniteltu ja pähkäilty kohta kolme vuotta, että tehdäänkö uusiksi vai ei. Terassissa itsessään ei ollut mitään vikaa, mutta terassin rakentaja on aikoinaan jättänyt lautojen väliin n.2cm välit. Sinne on siis vuosien mittaan tipahdellut yhtä sun toista (ei ainoastaan meiltä), mm.pari haarukkaa, sytkäreitä ja pyykkipoikia. Jopa ystäväni koiran tassu jäi lautojen väliin (rotu taisi olla amstaffi!!)!

Homma vähän levisi lapasesta; terassi pienennettiin samankokoiseksi kuin muilla ja siinä samassa meni myös puolet pihasta uusiksi. Laitan kuvia, jos niitä joskus saan aikaiseksi napsittua.

***

Viikonloppuna olimme Teemun vanhempien luona puuhommissa. Tai siis Teemu oli. Minä ja Milea lähdettiin anopin ja kälyn kanssa shoppailemaan. Milealle löydettiin Karkkilan Keskuskengän loppuunmyynnistä Vikingin Goretex kengät puoleen hintaan! Kengille jäi hintaa ainoastaan 39e. Välikausihaalaria en valitettavasti siltä reissulta löytänyt Yhtäkään näkemääni välikausihaalaria en kelpuuttanut Milealle päälle puettavaksi (nirso äiti).

Lähes joka paikasta on etsimäni koko tai kuosi loppunut, mutta Lohjan Mukelomestassa oli rutkasti valikoimaa. Ihania värejä ja kuvioita, mutta minäpä valitsin yksinkertaisen punaisen Reiman haalarin josta saa tikkikerroksen irrotettua neppareilla.

***

Tällä viikolla olisi vielä tiedossa terassin viimeistelyä eli hiominen, kaiteiden rakentaminen sekä mahdollisesti öljyäminen. Pihakin on nyt vielä vaiheessa, joten sinnekkin täytyy ehtiä tonkimaan. Ja vanhan terassin jäte olisi vietävä kaatopaikalle, mutta se on jo onneksi järjestetty. Niin, ja töitäkin pitäisi ehtiä tekemään. Piru vie kun työt haittaa vapaa-aikaa!

Mukavaa maaliskuun viimeistä päivää ja tulevaa huhtikuun alkua!

-Jemina-

SoMen ihmeellinen maailma

SoMe. Ihmiset päivittävät todella paljon omasta elämästään ja tapahtumistaan esim. Facebookiin. Jotkut taas eivät kaikkea päivitä, ainakaan heti. 

Eräs bloggaaja tässä taannoin ihmetteli ja kummasteli sitä, miksi ihmiset juuri Facebookissa onnittelevat jostain, mitä ei sinne ole päivitetty. 

Minun eräs tuttu/kaveri sai tässä viikko takaperin vauvan jossain päin maailmaa (en siis tiedä missä maassa tämä ihminen asuu). Facebookissa ei ollut halaistua sanaa tästä perhetapahtumasta, mutta silti ihmiset ovat onnitelleet ja udelleet. 

Itse en menisi tällaisesta onnittelemaan, jollei ihminen itse ole julkaissut tästä asiasta. Synnytyksessä kun voi jokin mennä pieleen, eikä kaikki välttämättä ole hyvin. Pahinkin voi tapahtua. Typerää, että automaattisesti oletetaan kaiken olevan hyvin; "Onnea ihanasta perhetapahtumasta! Paljon onnea tuoreille vanhemmille!". Ja näin edespäin. 

Jos on aivan pakko saada udella/onnitella, voisi sen tehdä vaikka yksityisviestillä. Kiitos. 

***

"Elämä on mukavaa kun osaa kutoa villasukkaa". Alkuvuodesta mottoni oli: sukka vuodessa pitää mielen virkeänä. Tällä hetkellä voisi melkeinpä sanoa: sukka päivässä pitää mielen virkeänä! 

Tällä hetkellä kudon Teemulle sukkia. Kunhan ne on valmiit, kokeilen kutoa vauvan sukat. Ensimmäinen sukkien saaja köllöttelee vielä nahan alla, mutta toivottavasti EI enää kauan!! Sukat tulevat olemaan liilat, muun värisiä en uskalla edes antaa, haha!

Tässä kuva viimeisimmistä sukista jotka tein itselleni:

Anteeksi karvaiset koipeni.

-Jemina-

I'm alive!

Minulta on kyselty, miksen ole lähiaikoina kirjoitellut. Vastaus on simppeli; en ole ehtinyt/jaksanut. Ennen töitä en ehdi, ja töiden jälkeen en ole jaksanut. Tänään olen viettänyt vapaapäivää, ja sama toistuu huomenna. Olen siis elossa!

Tänään saatiin pitkästä aikaan kylään vanhempani. Heillä oli mukanaan Milealle vielä yksi syntymäpäivälahja, joka ei ehtinyt syntymäpäiväksi perille. Ihanat Perfect Homen nallet! Ne sopivat täydellisesti lipaston päälle Milean huonetta piristämään. Nallet ovat jotain kovaa materiaalia, eli ei Milean leikkeihin sopivia särkymisvaaran takia. 

Huomenna saamme vihdoin ja viimein valokuvaajan kotiimme, joka napsii Mileasta 1-vuotiskuvat. Tämä viivästys on ihan oma vikamme, sillä vasta viime viikolla saimme aikaiseksi soittaa kuvaajalle. Kuvaaja on tuttumme, ja hän otti myös Milean vauvakuvat sekä kuvasi ristiäiset. Innolla odotan, millaisia kuvia saadaan aikaiseksi!

Tässä vielä kuva Mileasta katselemassa lempiohjelmaansa; Ystäväni Tiikeri ja Nalle Puh. Tämän kuvan Teemu lähetti minulle ollessani töissä :)

-Jemina-

Viikko 1

Yksi viikko takana, viisi edessä. 

Työnteko maistuu hyvältä, aamuherätyksistä huolimatta. Klo.05:00 herääminen ei tunnu pahalta, mutta auta armias kun tulet aamuvuorosta kotiin; silloin se väsymys iskee!

Milealla ja Teemulla on mennyt kotona aivan loistavasti. Muutamana päivänä töistä tullessani on minua odottanut ihania leipomuksia; mokkapaloja, kauralastuja ja ruisneliöitä. Myös ruokaa on tehty. 

Viikonloppuna Milean piti mennä isovanhemmilleen yökylään, mutta se peruuntui; Mummo oli kuumeessa. Uusi yritys muutaman viikon päästä! Tästä huolimatta kävimme ostamassa pullon punaviiniä, ja kumosimme sen Putousta katsoessamme. Minä puolestaan kudoin sukkaa samalla, ja niinkuin arvata saattaa, sunnuntaina piti purkaa se mitä lauantaina kudoin...

Sunnuntai olikin sitten mitä mainioin päivä huushollin siivoamiselle!

-Jemina-