Vuosi vaihtuu

Vuosi 2013 muutti meidän elämämme totaalisesti.

Helmikuussa meille syntyi pikkuinen, tumma tukkainen tyttö, "Nahkis". Huhtikuussa tämä pieni tyllerö sai kasteessa nimen Milea.

Milea on rikastuttanut elämäämme; saamme joka päivä seurata hänen kehitystään ja nauraa mitä hauskemmille tempuille ja kommelluksille. Yhtäkään päivää en vaihtaisi pois. Toki välillä on ollut raskastakin.

Vuoteen mahtui myös surua, kun Milean Isopappa eli minun Pappani nukkui pois Joulun alla. 

Helmikuussa 2014 vietetään Milean 1v-synttäreitä ja minä palaan töihin vauvatehtaalle kuudeksi viikoksi Teemun jäädessä isäkuukaudelle. 

Huomisen Uuden Vuoden aaton vietämme Milean kanssa Teemun vanhempien luona. Teemu vie meidät sinne, ja lähtee sieltä itse yövuoroon. Jännä nähdä miten appivanhempien koiranpentu suhtautuu rakettien paukkeeseen. Vanhempi koira nimittäin menee pitkin seiniä. Toivottavasti Milea ei seuraa perässä!!!

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

P.S. Tänään saimme vihdoikin (lähes kuukauden odottelun jälkeen) olohuoneeseen tilaamani valkoisen kattovalaisimen! 

-Jemina-

Matto

Nyt se löytyi; täydellinen matto Milean huoneeseen! Ei liian liila, ei liian pinkki. Mukava jalkojen ja pienen pyllyn alla. Ja vieläpä sopuhintainen! Oi tätä onnea!

Tänään saimme Milean kanssa lähes yllätyskahvivieraita; vanhukset vanhempani. Milea nautti saamastaan huomiosta ja leikkiseurasta. Nukkumatti tulikin melkein samantien vieraiden lähdön jälkeen, ja nyt lapsonen on jo untenmailla.

-Jemina-

Paluu arkeen

Joulunpyhät ovat ohi, ja arki alkoi (meidän perheessä ei ole itsestään selvää että vanhemmat ovat juhlapyhinä kotona, kiitos molempien kolmivuorotyön). Ainakin hetkeksi. Aamu alkoi melko jännittävällä tavalla: Milea kaatoi joulukuusen yrittäessään ottaa siinä roikkuvaa palloa! Tämän jälkeen päätimme, että kuusi saa lähteä (pääasia että sai olla edes aaton sekä Joulu-ja Tapaninpäivän). 

Teemu meni tänään iltavuoroon, joten saimme Milean kanssa hieman laatuaikaa kaksistaan. Päivää kävi piristämässä muutama ihana ihminen, jonka johdosta Milea nukahti samantien sänkyyn päästessään. 

Viikonloppu tulee olemaan tässä huushollissa naispainotteinen, sillä Teemu on sekä lauantaina että sunnuntaina pitkän päivän töissä. Täytyy yrittää keksiä jotain fiksua tekemistä!

-Jemina-

Joulu-ja Tapaninpäivä

Joulupäivänä olimme Teemun vanhempien luona syömässä. Ruoka oli hyvää ja sitä tulikin taas syötyä, lähes ähkyksi asti. 

Milea viihtyi jälleen kerran hyvin karvakavereidensa seurassa. Milea on oppinut koirilta yhtä sun toista, esimerkiksi kantamaan leluja suussaan sekä poimimaan niitä lattialta suullaan ja pitämään kieltä ulkona liikkuessaan. Heh. Milea sai joululahjaksi oman koiran (ei oikea!!), joka haukkuu ja kävelee eteenpäin. Se on hänelle kovin rakas! 

Fifi

Tapaninpäivänä matkasimme Karjaalle. Ensin kävin moikkaamassa kummitätiäni ja sen jälkeen hurautimme Mummuni luokse kahville. Siellä oli myös muita sukulaisia, joten hälinää riitti. 

Jouluruuan söimme vanhempieni luona. Myös siellä oli ruoka hyvää. Veljeni oli siellä tyttöystävänsä kanssa, ja saimme vielä muutaman joululahjan. Milea sai pallon (yllätys yllätys, kummatkin pelaavat käsipalloa) ja kaksi ihanaa kirjaa. Me Teemun kanssa saimme Arabian Muumi-purkin, joka pääsi paraatipaikalle keittiöön! Love it!!

-Jemina-

Jouluaatto

Jouluaatto alkoi perinteisesti Teemun tekemällä riisipuurolla ja Joulupukin Kuumallalinjalla. Myös Milea sai elämänsä ensimmäistä kertaa maistella riisipuuroa ja pitikin siitä. Tämän jälkeen kuppi kahvia naamariin ja kuusen koristelu sai alkaa. 

Kuusesta tuli mielestäni nätti ja yksinkertainen. Kuusenalusmattoa ei tänä vuonna meillä ollut käytössä, Milea olisi sen samantien vetäissyt itselleen ja näin ollen kuusi olisi kaatunut (Milealla on jokin ihme matto-fetissi!). 

Sillä aikaa kun Milea nukkui päiväunia, katsoimme telkkarista Lumiukon ja Joulurauhanjulistuksen. Milean herättyä suuntasimme saunaan koko perhe. Milea oli saunassa ensimmäistä kertaa, ja nautti saunomisesta täysin rinnoin oma löylykauha käsissään! Ai sitä riemua kun Isi heitti kiukaalle vettä! 

Jouluruoka oli jälleen kerran yksi päivän kohokohdista. Ruokaa oli riittävästi, ja sitä jäi myös rutkasti yli. Ruuan jälkeen Milea suuntasi jälleen nukkumaan, jonka aikana me veimme hänen pakettinsa kuusen alle odottelemaan. LUOJA sitä pakettien määrää, ainakin ziljoona!!

Milea oli hieman ihmeissään herättyään, kun näki kuusen alla jotakin ihmeellistä. Lattialle päästyään, oli suunta selvä: pakettien luo. Ne avattiin meidän vanhempien avustuksella sillä muuten Milea olisi syönyt kaikki paperit ja narut. Kaikki lahjat olivat ihania ja useimmat odotettuja <3

OMG!!

Minni-menopeli

Milean mentyä nukkumaan väsyneenä mutta onnellisena, oli minun ja Teemun vuoro avata lahjat. Olen ilmeisesti ollut suhteellisen kiltti, sillä sain paljon ihania lahjoja. Samoin Teemu. Suuren suuret kiitokset kaikille!!

-Jemina-

Joulusiivous

Heräsin kymmenen aikaan aamulla. Päätin pelastaa maailman (ja Teemun) ja lähdin hänen puolestaan käymään kaupassa. Minulla kun on meidän perheen kestävimmät hermot! Auton sain hyvin parkkiin kaupan pihassa ja pullotkin palautettua ilman jonotusta. Kauppa oli täynnä ihmisiä, kuten arvata saattaa. Nummelan Prismassa onneksi oli varauduttu, joten kaikki kassat olivat auki. Minua ennen oli yksi ihminen, joten voisi melkein sanoa etten joutunut lainkaan jonottamaan.

Kotiin tultuani oli Milea herännyt päiväuniltaan ja söi jo lounasta. Tämän jälkeen Milea ja Teemu saivat lähteä evakkoon Teemun vanhempien luo. Minä otin imurin, rätin ja mopin kauniiseen käteen ja aloin touhuun! Pari tuntia ja koti oli puts plank! Lakanat ja pyyhkeetkin tuli vaihdettua ja pestyä samalla.

Nyt on rauha talossa, ja nautin omasta seurastani kuunnellen Radio Novan Jouluradiota.

-Jemina-

Kyläilyä

Tänään kävimme vanhempieni luona Karjaalla. Päivä vierähti siellä mukavasti syöden ja kahvia juoden.

Milea oli jälleen elementissään; mummun viherkasvien kimpussa. "Muutamaan" otteeseen kuului äitini suusta: "Milea, aijjai!" Ja Milea senkun jatkoi puuhaansa. Lopulta kiinnostus lopahti, ja kukat saivat olla rauhassa.

Tein pienen ristiretken vanhempieni vaatehuoneeseen ja siellä oleville joulukoristelaatikoille. Sieltä tarttui mukaani muutamat tontut, sekä ikuisuuden vanha porolla ratsastava joulupukki. Tämä härpäke soittaa joulumusiikkia sietämättömän kovalla volyymilla, sekä poron nenä loistaa punaisena. Ennen se on myös liikkunut eteenpäin, mutta se ominaisuus ei enää (luojan kiitos) toimi.

Joulupukki poroineen

Juuri kun olimme tekemässä lähtöä, muistin että näin joulukoristelaatikossa myös yhdet värilliset ulkovalot. Nappasin ne vielä mukaani, ja nyt ne "komeilevat" etupihamme callunaruukussa.

Sirkusvalot (huono/pimeä kuva)

Lapsonen on untenmailla, ja minä suuntaan Teemun seuraksi saunan lämpöön. Illalla vielä ohjelmassa perunalaatikon teko.

-Jemina-                                                                      

Jouluruokaa

Meillä jouluruokia en tee minä, vaan mieheni. Näin on meillä ollut myös lapsuudenkodissani, ja onnekseni tällainen perinne jatkuu myös omassa kodissani.

Tänään oli ensimmäisten laatikoiden valmistamisen vuoro: porkkana-ja bataattilaatikot.

Porkkanalaatikot, joista toinen menee vanhemmilleni.

Huomenna on perunalaatikon vuoro. Tänä vuonna saamme lanttulaatikkoa sekä minun että mieheni äidiltä. Maksalaatikko saa luvan olla Saarioisen RUSINOITA SISÄLTÄVÄÄ.

Joulupiparit kävimme tyttäreni (10kk) kanssa leipomassa vanhempieni luona, ja sieltä saimmekin mukaamme peltipurkillisen ihania, kuorrutettuja pipareita. Joulutorttuja teen luultavasti vielä ennen Joulua.

Joulukinkku pääsi tänään pakastimesta jääkaappiin sulamaan. Itse en kinkkua syö, joten se (5,5kg) menee parempiin suihin!

-Jemina-

Vihdoinkin!

Kauan, jopa vuoden päivät tätä mietin; blogi vai ei. Tekisinkö itselleni uudenvuodenlupauksen vuodelle 2014

ja aloittaisin?

Välillä ajatus tuntui hyvältä, välillä ei. Mitä enemmän luin toisten blogeja, sen varmemmaksi ajatus omasta blogista kehittyi. Nyt se on tässä, vielä kylläkin hieman puolitiessä ulkoasultaan.

Tästä on hyvä aloittaa!

-Jemina-